Synnytys

Kolan synnytyksen laskettuaika oli tiistaina 26.10.
Sunnuntaina 24. päivän aamuyöstä noin puoli neljän maissa, se herätti mut ja pyysi tarpeille ulos. Näissä tyhjennys merkeissä sitten vierähtikin koko sunnuntai, se ei suostunut syömään mitään ja selkeästi oli ajoittain pahoinvoivan oloinen. Ajattelin että yöllä alkaa synnytys. Nukuin toinen silmä auki, ainakin puolet ajasta,  mut eipä alkanut... Sama meno jatkui maanataina. Iltapäivän koittaessa aloin jo hieman (lue, ihan huolella) hermoilemaan ja laitoin eläinlääkäriin viestin, koska avautumisvaihe oli kestänyt tässä kohtaa 35 tuntia. Jokaisessa oppaassa ja netissä lukee, että avautumisvaihe kestää 36 tuntia. Näihän se sitten on! :D
Puolen tunnin päästä eläinlääkäri soitti ja kyseli, onko vuotoa tai yrittääkö työntää? Vastasin, että eipä tee kumpaakaan. Hän käski kasvattajaa hengittämään rauhallisesti sisään ja ulos, sekä heittämään jäitä hattuun. Jaa, no eihän siinä sitten muuta, kun odotellaan sitten taas...
Koska kaikki vaikutti olevan kunnossa, päätin alkaa puuhaamaan kotihommia, että saan pidettyä hermoni aisoissa.
Ajattelin vielä kuitenkin käyttää Kolan ulkona, mutta eteisessä se teki täyden stopin, eikä suostunut liikkumaan askeltakaan ulko-oven suuntaan. Annoin sen mennä takaisin pentulaatikkoon, samassa tuli sikiövedet ulos ja melkein saman tein alkoi supistukset. Apua nytkö tää alkaa, huh, huh! 
Noin tunnin kuluttua ensimmäinen pentu pullahti ulos, se oli töpöhäntäinen blue merle tyttö, painoa tytöllä oli 441g.  Tässä kohtaa mä olin aivan sekaisin onnesta, onneksi mies oli auttamassa ja järjen äänenä hommassa mukana. Pysyy pakka edes  jotenkin kasassa.  :)
Toinen tuli noin puolen tunnin päästä. Se oli blue merle poika, pitkällä hännällä ja 457g painolla varustettu. Kahdenkymmenen minuutin kuluttua syntyi kolmas. Red merle poika, sillä oli töpöhäntä ja painoa 424g.
No neljäs syntyi, taas puolen tunnin päästä. Red merle, mutta tyttö. Tälläkin oli töpöhäntä ja painoa 384g.
Viides tuli taas puolen tunnin päästä. Tällä kertaa musta trikki tyttö, töpöhäntäinen ja 419g painoinen. Nooh, puoli tuntia kului ja kuudes putkahti ulos. Sekin red merle tyttö, töpöhännällä varustettu ja painoa 406 grammaa. 
Kellon viisarit näytti tässä kohtaa puoli kahdeksaa ja Kola ilmoitti olevansa halukas lähtemään ulos. Kävin sen kanssa kävelemässä pihassa, teki tarpeensa ja sitten sillä olikin jo kova kiire sisälle.
Kola asettui hoitamaan ja imettämään pentujaan, sekä rauhoittui selkeästi. Mulla oli kuitenkin vielä tunne, että kaikki eivät olleet vielä syntyneet. Kopeloin varovasti sen mahaa ja olin aivan varmasti tuntevinani siellä vielä pennun. 
Hermoilin taas vähän, yllätys.. Koska pelkäsin sen pennun kuolevan sisälle. Kaikenlaisia kummallisia ajatuksia sitä tuleekin päähän. Käytin pari kertaa Kolan ulkona ja kävelytin sitä talon ympäri muutaman kerran. Tiedä sitten oliko tästä mitään hyötyä, halusin ainakin uskoa olevan :D
Hieman yhdentoista jälkeen se alkoi taas läähättelemään ja tekemään pesää. Puoli kahdentoista jälkeen syntyi vielä seitsemäs pentu. Blue merle tyttö, pitkällä hännällä ja painoa tällä oli 456 g. Sekin oli tosi jäntevä ja virkeä, vaikka olikin muuta porukkaa niin paljon myöhässä. 
Huoh, olihan melkoinen homma. Ihan kuin olis itse synnyttänyt, yö menikin siinä sitten pesuetta ihmetellessä. Kola on ihan mahtava äiti, hoitaa ja pitää pennut puhtaana.
Nukun pentuhuoneessa vielä hetken, koska Kola haluaa yöllä ulos. Suurimmaksi osaksi tää on hyvin tyytyväistä ja hiljaista sakkia. Mutta jostain syystä aina yöllä on niitä huutohetkiä ja pennuilla on jokin härdelli menossa.  Näissä kohtaa sitä on taas hyvä alkaa silmät ristissä panikoimaan. Toissa yönä yllätin itseni tutkimasta pentujen kitalakia, aivan varmana siitä että jollain on kitalakihalkio... Kola katseli kummissaan emäntänsä sekoiluja :D
Voi morjes, lupaan rauhoittua ja kaikkien kitalaetkin näytti olevan kunnossa!

​
​